Voit lukea vuosikertomuksen saavutettavassa tekstimuodossa tästä uutisesta. Vaihtoehtoisesti voit klikata auki linkin, joka vie Canva-tiedostoon. Tiedosto ei ole saavutettavassa muodossa.
Valkeakosken kaupunginkirjasto Valon vuosikertomus 2024
Julkaistu Julkaistu kategoriassa Kirjasto
Tutustu kirjaston vuoden 2024 vuosikertomukseen!
Vuonna 2024 pandemian jälkeen jatkuvasti kasvaneet lainaluvut pysähtyivät kävijämäärien kasvaessa edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia. Kävijämäärien nousu heijastelee kirjaston merkitystä maksuttomana opiskelu-, työskentely-, oleskelu- ja kohtaamispaikkana kaupunkilaisille.
Valkeakoski liittyi mukaan valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka aloitti toimintansa keväällä 2024. Palvelun johtoajatuksena on taata liittyneiden kuntien asukkaille tasaveroiset e-aineistot asuinpaikasta riippumatta. E-kirjastoa hallinnoi Kansalliskirjasto ja aineiston valitsevat valtakunnalliset, kirjastoammattilaisista koostuvat työryhmät. E-kirjojen ja äänikirjojen lisäksi palvelussa on laaja valikoima laadukkaita e-aikakauslehtiä. Asiakasopastuksen ja käyttäjäkoulutuksen valtakunnallisen työryhmän jäsenenä pääsin jo ensimetreillä suunnittelemaan ja toteuttamaan E-kirjaston käytön opastusta sekä asiakkaille että kirjastojen henkilöstölle. E-kirjastoa kehitetään rivakkaan tahtiin palautteiden pohjalta, ja alun hankaluuksista onkin jo päästy pitkä matka eteenpäin.
Vuoden 2024 alussa Valkeakosken kaupunginkirjastossa siirryttiin osastojaosta tiimiorganisaatioon. Muutoksen tarkoituksena oli korvata kohderyhmiin perustuva organisaatiomalli toimintoihin ja prosesseihin perustuvalla tiimiorganisaatiolla. Osastonjohtajien tehtävät muutettiin palveluvastaavien tehtäviksi. Heistä toisen alueiksi tulivat Aineisto- ja Asiakaskokemus-tiimit ja toisen lasten ja nuorten palvelut sekä Lukuintoa-tiimi. Lisäksi tiimeiksi valikoituivat Digi- ja viestintätiimi, Hakeutuvien palveluiden tiimi, Elämyksiä-tiimi sekä tiiminvetäjät kokoava Hallintotiimi. Tiimien vetäjät ja aihealueet valittiin yhteisesti kirjaston kehittämispäivässä. Organisaatiouudistus toi mukanaan uusia ideoita, yhteistä kehittämistä ja yhteisöohjautuvuutta, mutta myös muutoksen aikaansaamaa epävarmuutta ja kipuilua.
Kirjaston tehtävistä korostuivat erityisesti demokratian edistäminen ja lukutaitotyö. Kirjastolaki määrittelee lain tavoitteeksi aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistämisen. Nämä ovat perinteistä kirjastoammattilaisuutta haastavia tehtäviä, jotka vaativat osaamisen ja menetelmien jatkuvaa kehittämistä sekä vaikuttavuuden tarkastelua. Etelä-Pirkanmaan kirjastot eli Akaan, Lempäälän, Pälkäneen, Urjalan, Vesilahden ja Valkeakosken kirjastot laativat yhdessä hankehakemuksen Yhteisiä pitkospuita demokratiatyöhön, jolle aluehallintovirasto myönsi 20 000 euron rahoituksen. Hankkeeseen palkattiin loppuvuonna 2024 osa-aikainen koordinaattori kahdeksan kuukauden ajaksi suunnittelemaan ja toteuttamaan demokratiatyön kokeiluja alueen kirjastoihin. Lukutaitotyöltä odotetaan entistä enemmän suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta sekä verkostojen luomista kunnissa. Asiakkaiden monipuolinen osallistaminen toiminnan suunnitteluun on keskeinen haaste kirjaston toiminnassa.
Vuoden 2024 kuluessa suoritin TAKK:ssa Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa, jonka opintokokonaisuutena oli kirjaston strategian laatiminen ja strategiaprosessin arviointi. Strategiaa laadittiin kirjaston henkilöstön yhteisissä työpajoissa strategiaprosessia. Päämääränä on ollut strategia vuoteen 2030 saakka kaupungin strategisia tavoitteita mukaillen. Strategiaprosessi on ollut antoisa matka kirjaston suunnan yhteiseen pohtimiseen, määrittelyyn ja tavoitteiden sekä perustehtävänkin kirkastamiseen.
Laila Uusitalo, kirjastotoimenjohtaja
Kirjasto on kunnan maksuton peruspalvelu, jonka toiminta perustuu Lakiin yleisistä kirjastoista (2016/1492). Valkeakosken kaupunginkirjasto on osa Pirkanmaan PIKI-kirjastoverkostoa, jolla on yhteinen kirjastojärjestelmä asiakasrekistereineen, yhteinen verkkokirjasto, kirjastokortti ja visuaalinen ulkoasu, yhteishankintoja sekä yhteiset aineistokuljetukset ja käyttösäännöt. PIKI-kirjastojen johtajista koostuva ohjausryhmä sopii PIKI-yhteistyön käytänteistä.
Alueellista kehittämistehtävää (AKE) Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa hoitaa Tampereen kaupunginkirjasto. Se edistää kirjastojen yhteistyötä ja tarjoaa henkilöstölle ajankohtaisia ammatillisia täydennyskoulutuksia. Aluehallintoviraston kirjastotoimi tarjoaa koulutusta, arvioi kirjastopalveluita, myöntää hankeavustuksia ja tuottaa kirjastoja koskevaa tietoa. Valtakunnallista kehittämistehtävää (VAKE) hoitaa Helsingin kaupunginkirjasto. Tunnetuin osa sen toimintaa ovat verkkopalvelut, etenkin Kirjastot.fi-palvelu.
Kaupunginkirjaston toimintakulut vuonna 2024 olivat hieman yli 1,2 miljoonaa euroa; hintojen ja palkkojen noususta huolimatta alle 6 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023. Tilakustannukset olivat valtakunnalliseen tasoon verrattuna hyvin alhaiset: asukaslukuun nähden alle puolet maan keskitasosta (8,32 € vs. 17,37 €). Hyötypinta-alaa oli kirjaston käytössä 64 % maan keskitasosta.
Kirjastoaineiston hankintaan käytettiin vuoden aikana hieman yli 150 000 € eli 7,25 €/asukas. Kirjaston kävijämäärä vuonna 2024 oli lähes 205 000 käyntiä eli yli 18 000 käyntiä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kirjastokorttiaan vuoden aikana käyttäneitä oli 34 prosenttia kunnan asukkaista, mikä on hieman yli maan keskitason. Luvussa eivät näy asiakkaat, jotka käyttävät vain e-aineistoja, kirjaston tilaa tai tietokoneita, lehdenlukijat, tapahtumissa kävijät ja henkilöt, joiden puolesta joku toinen lainaa.
Avainlukuja
- Lainoja ja uusintoja 868 päivässä
- E-aineistojen käyttökertoja 93 päivässä
- Kirjastokäyntejä 561 päivässä
- Verkkokirjastokäyntejä 536 päivässä
- Tapahtumia 218, joista 114 lapsille ja nuorille
- Käyttäjäkoulutuksia 121
- Lainaajia 34,15 % asukkaista
- Lainan hinta 3,8 € (koko maa 4,3 €).
Kirjastolaki antaa yleisten kirjastojen tehtäviksi pääsyn tarjoamisen aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin sekä monipuolisen ja uudistuvan kokoelman ylläpitämisen. Aineistotiimi vastaa kokoelman ylläpidosta sekä kokoelmatyön ja kokoelmapolitiikan kehittämisestä sovittujen linjausten mukaisesti. Tiimin vetäjänä toimii aineisto- ja asiakaspalvelusta vastaava palveluvastaava.
Hankinta
Vuonna 2024 kirjastoon hankittiin 6 234 nidettä, joista 88 prosenttia oli kirjoja ja 12 prosenttia musiikkiäänitteitä, nuotteja, elokuvia, pelejä ja esineitä. Painettujen kirjojen hankinta väheni yli 10 prosenttia, sillä aiempaa suurempi osuus aineistomäärärahoista kului e-aineistoihin. Hankintamäärät asukasta kohden laskivat alle maan keskitason. Kirjaston kokoelma on asukaslukuun nähden pieni tilojen pienuuden vuoksi.
Painettuja aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja tilattiin pääkirjastoon ja autoon yhteensä 138, mikä oli huomattava vähennys aiempaan. Lehdistä lakkautettiin muiden maakuntien sanomalehdet ja vähän kysytyt aikakauslehdet. Etäluettavia, laadukkaita aikakauslehtiä on tarjolla E-kirjastossa ja kotimaisia sanomalehtiä ePress-palvelussa. Ne korvaavat osaltaan painettujen lehtien valikoiman supistumista.
Musiikkiäänitteiden lainausmäärät jatkoivat laskuaan ja niiden hankintaa vähennettiin. DVD-elokuvien lainausmääriä tarkkailtiin. Nepsy-apuvälineiden kokoelma on edelleen suosittu. Kirjasto ottaa vastaan hankintaehdotuksia myös lainattavista esineistä.
Käytetty määräraha ja prosenttiosuus aineistolajeittain vuonna 2024 (sulkeissa vuosi 2023):
- Kirjat: 89 153,91 €/61,9 % (vuonna 2023: 97 846,41 €/67,7 %)
- Muu aineisto (kartat, lautapelit): 1597,20 €/1,1 % (vuonna 2023: 1113,20 €/0,8 %)
- Nuotit: 713,44 €/0,5% (vuonna 2023: 890,66 €/0,6%)
- Lehdet: 19 957,25 €/13,9% (vuonna 2023: 20 027,57 €/13,9%)
- Musiikki cd: 3628,34 €/2,5 % (vuonna 2023: 4632,32 €/3,2%)
- Elokuva: 7992,70 €/5,6% (vuonna 2023: 5957,44 €/4,1%)
- Konsolipeli: 5030,58 €/3,5% (vuonna 2023: 3603,18 €/2,5%)
- Äänikirja: 33,67 €/0,0% (vuonna 2023: 56,28 €/0,0%)
- Kielikurssi: 0 €/0,0% (vuonna 2023: 56,28 €/0,0%)
- E-aineistot: 15 899,77 €/11,0% (vuonna 2023: 10 373,95 €/7,2%)
- Yhteensä: 144 006,86 € (vuonna 2023: 144 557,29 €).
Lainaus
Lainaus pysyi lähes ennallaan. Kirja-aineiston lainaus kasvoi hienoisesti, kun taas etenkin musiikkiaineiston ja elokuvien lainaus laski. Alla olevasta listasta puuttuvat e-aineistojen lainat, jotka kohdistuvat useisiin aineistolajeihin (elokuvat, musiikki, kirjat, äänikirjat ja lehdet). Lehtiin käytetyn määrärahan ja lainojen suhdetta tarkasteltaessa on muistettava, että sanomalehtiä ei voi lainata ja aikakauslehtiä luetaan paljon lainaamatta niitä, jolloin käyttö ei tilastoidu lainoiksi.
Lainamäärä ja prosenttiosuus vuonna 2024 (sulkeissa vuosi 2023):
- Tekstiaineisto: 271 896/85,85% (vuonna 2023: 269 247/84,94%)
- Muu aineisto (kartta, esine, kuvat, moniviestin): 5 130/1,62% (vuonna 2023: 4 434/1,40%)
- Nuotit: 2433/0,77% (vuonna 2023: 2882/0,91%)
- Lehdet: 10 423/3,29% (vuonna 2023: 11 555/3,65%)
- Musiikki (cd ja lp-levyt): 4524/1,43% (vuonna 2023: 5843/1,84%)
- Elokuva: 13 183/4,16% (vuonna 2023: 13 893/4,38%)
- Konsolipeli: 5363/1,69% (vuonna 2023: 5330/1,68%)
- Äänikirja (cd, Daisy): 3774/1,19% (vuonna 2023: 3797/1,20%)
- Yhteensä lainoja vuonna 2024: 316 726 (vuonna 2023: 316 981).
E-aineistot
Valtakunnallinen E-kirjasto aloitti toimintansa ja siihen liittyi ensimmäisenä vuonna 85 prosenttia Suomen asukkaista. Asiakkuuden mahdollistaa asuinkunnan liittyminen E-kirjastoon. Koska kokoelmaa vasta alettiin muodostaa, e-aineiston lainausluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. E-kirjastoa käytetään sovelluksella mobiililaitteessa, ja palveluun voi rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella tai kirjastossa. E-kirjaston hinta oli vuonna 2024 0,7 €/asukas *0,67 (E-kirjasto aloitti toimintansa vasta huhtikuun lopussa). Kaikkiin e-aineistoihin käytetty summa kasvoi edellisen vuoden 10 374 eurosta 15 900 euroon.
Valkeakoskelaisista oli vuoden loppuun mennessä E-kirjaston asiakkaiksi rekisteröitynyt 646 henkeä eli hieman yli 3 prosenttia kuntalaisista. Määrä kasvaa tasaisesti. Vuonna 2024 valkeakoskelaiset lainasivat E-kirjastosta 1 579 äänikirjaa ja 881 e-kirjaa. Lehtiä ladattiin yhteensä 8 778 kertaa. Suosituimpia lehtiä olivat valikoimasta jo poistunut Kauppalehti sekä Tekniikan Maailma ja Anna.
PIKI- yhteistyössä hankittiin lehtisalissa luettaviksi ePressin kotimaiset sanomalehdet sekä PressReaderin ulkomaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Eri e-lehtipalveluissa lainaus kasvoi yli 28 prosenttia. PIKI-kirjastojen e-aineistoja olivat myös musiikin verkkokursseja tarjoava Rockway sekä esimerkiksi oopperataltiointeja ja baletteja sisältävä Medici.tv. Naxos-palvelussa oli saatavilla klassista musiikkia ja jazzia verkossa. Elokuvien tarjoajaksi verkossa vaihtui laadukas Cineast, joka hinnoittelee elokuvalainat kappaleittain. Palvelu oli niin suosittu, että useana kuukautena varattu määräraha tuli täyteen ennen kuukauden loppua, ja palvelu jouduttiin sulkemaan muutamaksi päiväksi.
Kokonaisuutena eri e-aineistoihin kohdistui lähes 34 000 lainaa. Luku on osin laskennallinen, koska kaikista aineistoista ei saa todellista kuntakohtaista lukemaa.
Asiakaskokemustiimi pyrkii asiakastyytyväisyyden kehittämiseen, sujuvaan ja tasalaatuiseen asiakaspalveluun sekä kirjastotilan kehittämiseen asiakaslähtöiseksi ja toimivaksi. Tiimin tärkeä tehtävä on asiakasnäkökulman selvittäminen kirjaston kehittämisessä. Henkilökunnan sujuva tiedonkulku edesauttaa laadukkaan asiakaspalvelun toteutumista. Tiiminvetäjänä toimi asiakaskokemuksesta vastaava palvelupäällikkö ja varavetäjänä tapahtumatuotannosta ja viestinnästä vastaava informaatikko.
Tiimi järjesti koulutus- ja keskustelupienryhmiä tiedostamattomista ennakkoluuloista. Asiakaspalvelulle laadittiin yhteinen ohjeistus, joka liitettiin perehdytysmateriaaleihin. Tiimi ryhtyi kehittämään henkilöstön sisäistä viestintää. Kirjaston Teamsiin luotiin kaikille yhteinen keskustelu Asiakaspalvelun ajankohtaiset, joka korvasi sähköpostiviestinnän. Kirjastossa otettiin käyttöön joka-aamuinen, lyhyt aamupalaveri, jossa kerrataan mahdolliset, keskusteltavat asiat ja päivän tapahtumat ja muut huomioon otettavat asiat. Lisäksi tiimi ryhtyi uudistamaan kirjaston opasteita.
Digi- ja viestintätiimin tehtäviin kuuluvat kirjaston sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä digipalveluiden hoitaminen ja kehittäminen sekä henkilökunnan ja asiakkaiden digiosaamisen edistäminen. Tiiminvetäjänä toimii kirjaston digipalveluista vastaava informaatikko.
Kirjaston oman viestintäsuunnitelman laatiminen aloitettiin, ja sitä jatketaan vastaamaan kirjaston strategiaa sekä tulevaa PIKI-kirjastojen yhteistä viestintäsuunnitelmaa. Kirjaston pelitilassa oli käytettävissä kirjastokortilla pelikonsoleita ja digitaalisia pelejä. Tiimi päivitti pelitilan laitteet ja pelit osallistavasti järjestäen kyselyn pelitoiveista.
Digi- ja viestintätiimi laati kyselyn henkilöstön kokemista ongelmista laitteiden ja ohjelmien käytössä ja käytön opastamisessa asiakkaille. Asiakkaita neuvotaan esimerkiksi tulostusongelmissa sekä pelitilan laitteiden ja pelien käytössä. Kun henkilökunnalle vaikeimmat tehtävät oli selvitetty, DIVI-tiimi antoi niissä työpajamuotoista koulutusta.
Syksyn hankeavustushakuun tiimi kehitti idean ja laati hakemuksen budjetteineen Päivölän opiston Student Innovation Labin kanssa toteutettavasta, ikääntyneille suunnattavasta pelillisestä digitaitosivustosta.
PIKI-mobiilisovellus poistui käytöstä, koska toimittaja ei kehittänyt siinä olleita vikoja ja puutteita. Jäljelle jäi PIKI-Finna -verkkosivuston käyttömahdollisuus. Mobiilisovelluksen poistuminen vähensi verkkokäyntejä – luultavasti tilapäisesti, kunnes asiakkaat taas oppivat käyttämään verkkokirjastoa selaimessa.
Yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy kulttuurisisältöihin ja edistää lukemista, kirjallisuutta sekä yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Näitä tehtäviä toteuttaa kirjaston tapahtumatuotanto. Maksuton ja kaikille avoin näyttely- ja tapahtumatoiminta tekevät kirjastosta merkittävän kulttuuritoimijan. Kirjaston kulttuuritapahtumien ja luentojen suunnittelusta ja koordinoinnista sekä tapahtumaviestinnästä vastaa Elämykset-tiimi. Kirjallisuustapahtumat taas kuuluvat Lukuintoa-tiimin vastuualueelle.
Vuonna 2024 tapahtumia järjestettiin 218, joista 114 oli suunnattu alle 18-vuotiaille. Mukana luvussa olivat perusopetuksen ohjatut ryhmäkäynnit. Tapahtumista 92 keskittyi kirjallisuuteen ja lukemisen edistämiseen. Muut toimijat järjestivät kirjaston tiloissa 61 tapahtumaa. Vuoden 2024 teemoja oli pyrkimys osallistaa asiakkaita tapahtumien suunnitteluun erilaisin kyselyin.
Kirjasto järjesti luentotilaisuuksia sekä yksin että yhteistyössä Valkeakoski-opiston, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2024 tilaisuuksia järjestettiin muun muassa varautumisesta, matkailusta, vesiensuojelusta, geokätköilystä, myötätunnon ja itsemyötätunnon lisäämisestä sekä Valkeakosken kulttuurimaisemasta. Kirjaston yhteiskunnallista roolia toteutti Sointulan asukasyhdistyksen järjestämä Sointula-ilta. Tilaisuudessa kerrottiin Sointulan historiasta, minkä jälkeen kaavoitusarkkitehti kertoi nykytilanteesta ja tulevaisuudesta ja vastasi yleisön kysymyksiin. ”Terapeuttiville” Merinen keskusteli nuorten kanssa sosiaalisesta mediasta.
Musiikkitapahtumista jatkettiin pidettyjen yhteislaulutilaisuuksien järjestämistä. Musiikki- ja tanssiopisto järjesti lauluillan ja oppilaskonsertin. Lisäksi kirjastolla esiintyi muutamia yhtyeitä ja muusikkoja.
Kirjasto tarjoaa matalan kynnyksen areenan taidenäyttelyille, joita järjestettiin 13. Mukana oli kaksi Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin lastennäyttelyä, Kameraseura -74 Valkeakosken ja Valkeakoski-seuran valokuvanäyttelyt sekä Maakuntamuseon Adoptoi muistomerkki -näyttely. Lisäksi mainittakoon Simone Gheran yhteisnäyttelyn Voipaalan taidekeskuksen kanssa.
Syksyllä kirjasto jatkoi eri toimijoita yhdistävän Vauvaviikon järjestämistä. Tuolloin kirjastossa järjestettiin Nalleneuvola, Pehmojen yö, satutunti ja vauvaloruttelua. Muita osallistujia oli monipuolisesti kunnan ja seurakunnan toimijoista sekä yhdistyksistä paikalliseen kuntosaliyrittäjään.
Pelitilassa kahden viikon välein kokoontuvaa avointa pelitilaa on pyöritetty yhteistyössä nuorisotoimen ja Sääksmäen seurakunnan kanssa. Valkeakoskelainen peliharrastajien yhteisö Hydran luola on ollut mukana nuortenilloissa. Nuorteniltoihin pyrittiin saamaan mukaan eri toimijoita ja esiintyjiä.
SPR tarjosi kirjastossa terveysneuvontaa. Pirhan lähitori antoi kirjaston tiloissa kerran viikossa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten palveluihin.
Hakeutuvien palveluiden tiimi vastaa kirjastoauton toiminnasta, kirjaston kotipalvelusta ja ikääntyneiden ja erityisryhmien hakeutuvista palveluista sekä näiden palveluiden kehittämisestä. Tiiminvetäjänä toimii hakeutuvien palveluiden informaatikko.
Kirjastoauto Walle
Kirjastoauto Walle kiersi kaupunkia viitenä päivänä viikossa. Pysäkkejä oli vuoden lopussa viisikymmentä. Auto vieraili aamupäivisin kouluilla ja päiväkodeilla ja iltareiteillään asuinalueilla eri puolilla kaupunkia. Kirjastoauton elinkaarta jatkettiin tekemällä sille korjauksia kesäloman aikana. Kirjastoauton kuljettamisesta ja iltapysäkkien asiakaspalvelusta vastasi yksi kuljettaja-virkailija. Päiväkoti- ja koulupysäkeillä oli mukana toinenkin henkilöstön jäsen.
Koko kirjaston lainoista noin 12 prosenttia tehtiin autossa. Lainausoikeuttaan kirjastoautossa käyttäneitä oli lähes 14 prosenttia koko kirjaston lainaajista. Aineistomäärärahaa auton hankintoihin kului noin 14 prosenttia koko kirjaston hankinnoista.
Kirjastoauto oli mukana pop up -tapahtumissa. Kirjaston varhaiskasvatusyhteyshenkilö piti satutunteja päiväkotipysäkeillä.
Kirjat kotiin -palvelu ja palvelut lukemisesteisille
Kirjaston Kirjat kotiin –palvelu toimittaa vahtimestaritiimin avulla kirjaston aineistoa kotiin niille, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa sekä yhteisöasiakkaille kuten hoivakoteihin. Hakeutuvien palveluiden informaatikko valitsee aineiston asiakkaan haastattelun perusteella, ja se vaihdetaan viiden viikon välein.
Saavutettavuuskirjasto Celia tuottaa äänikirjoja lukemisesteisille sekä verkossa että fyysisinä kappaleina. Kirjasto rekisteröi asiakkaita Celian verkossa toimivan äänikirjapalvelun asiakkaiksi ja tiedottaa palvelusta. Kirjastossa on myös Celian fyysinen äänikirjakokoelma lukemisesteisille.
Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen lukutaitotyö
Suunnitelmallista ja tavoitteellista lukutaitotyötä toteuttaa ja koordinoi Lukuintoa-tiimi. Lukutaidon tukeminen ja lukemaan innostaminen on kirjaston lukutaitotyön ydin, joka perustuu kirjastolakiin: yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon (Kirjastolaki 6 §).
Lukutaitotyö on olennainen osa kirjastojen demokratiatyötä. Työtä toteutetaan muun muassa kirjastonkäytönopetuksen, tiedonhaunopetuksen, kirjavinkkauksen ja sanataiteen keinoin.
Lukutaitotyö ei ole vain lukemaan innostamista, vaan lukutaidon vahvistamista ja lukijuuteen kasvattamista. Lukutaitotyötä tehdään yhteistyössä monien kumppaneiden, kuten neuvolan, nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Osa toiminnasta on kohdennettua lukutaitotyötä, jolla pyritään huomioimaan niitä, joilla on lukemiseen liittyviä haasteita.
Kirjaston henkilökunta vahvistaa ja kehittää jatkuvasti omaa lukutaitotyöosaamistaan osallistumalla koulutuksiin ja jalkauttamalla koulutusten antia omaan työhönsä. Kirjasto seuraa tiivisti lukutaitotyön valtakunnallisia trendejä. Vuonna 2024 osallistuttiin esimerkiksi Opetushallituksen järjestämään Lukutaidon kuntafoorumiin, jossa esiteltiin uutta Lukeva kunta -suunnittelutyökalua.
Lasten, perheiden ja nuorten parissa tehtävä lukutaitotyö
Neuvolayhteistyötä, loruttelua ja lasten tapahtumia alle kouluikäisille
Lukutaito alkaa sylistä, joten lukutaitotyötä tehdään jo vauvaikäisten ja heidän perheittensä kanssa. Kirjasto ja neuvola järjestivät ryhmäneuvolatoimintaa puolivuotiaiden vauvojen perheille kirjaston tiloissa. Ryhmäneuvola on monialaista yhteistyötä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjaston rooli neuvolayhteistyössä on antaa tukea ja välineitä kielellisen kehityksen edistämiseksi kannustaen perheitä lukemaan ja loruttelemaan yhdessä.
Ryhmäneuvolassa kutsutaan perheitä kerran kuussa järjestettävään vauvalorutteluun, jossa vanhempia ohjataan leikkimään ja loruttelemaan vauvojensa kanssa. Neuvolaan tehtiin perheille jaettavaksi kirjastopassi. Kirjastokäynnistä sai leiman passiin ja kaikki leimat keränneille annettiin kirja palkinnoksi. Kirjastosta vierailtiin seurakunnan vauva- ja taaperokahvilassa sekä lapsiperheiden kohtaamispaikassa. Eskareiden perheille jaettiin varhaiskasvatuksen kautta tietopaketti lukemisesta sekä lukubingo kirjavinkkeineen.
Kirjastossa järjestettiin toiminnallisia satutuokioita. Toiminnallisuus rikastuttaa kirjan maailmaa ja avaa sitä konkreettisemmaksi lapselle. Osa satutuokioista oli kaksikielisiä; satu luettiin sekä suomeksi että venäjäksi. Kirjastoautossa satutuokioita järjestettiin varhaiskasvatusryhmille.
Kirjaston järjestämät lastentapahtumat ovat myös tärkeä osa lukutaitotyötä. Tapahtumissa tarjotaan lapsiperheille monipuolista tekemistä yhdistettynä lastenkirjallisuuteen ja sanataiteeseen. Lapsille suunnattuja tapahtumia olivat mm. Taikakirjasto ja Perhepäivä.
Toimintaa kouluikäisille
Uutena toimintamuotona kokeiltiin varhaisnuorille suunnattua Kikan klubia. Kerhossa yhdistettiin lukemista kädentaitoihin ja pelaamiseen. Se tavoitti hyvin kohderyhmänsä ja sai niin hyvää palautetta, että toimintaa päätettiin jatkaa.
Kirjastolla vieraili säännöllisesti kaksi Suomen Kennelliiton kouluttamaa lukukoiraa. Lukukoiran vastaanotot ovat olleet pidettyjä. Lukukoiralle lukeminen on kohdennettua lukutaitotyötä, jolla pyritään tavoittamaan erityisesti niitä lapsia, joilla on haasteita lukemisessa. Lukutuokiossa lapsi lukee koiralle, jonka ohjaaja seuraa taustalla. Koira rentouttaa ja lievittää lukemisen mahdollisesti aiheuttamaa stressiä.
Kirjastolta vierailtiin nuorisotila Pultissa nuorten tilaisuuksissa sanataiteen merkeissä. Nuorisotiloissa on kirjaston kokoama vaihtuva kirjakokoelma. Nuortenkirjavinkkejä kirjasto välittää Nuortenkoski.fi –sivustolle. Kerran kuussa järjestetyissä nuortenilloissa vierailivat kirjailijat J.S. Meresmaa ja konstaapeli Daniel. Illoissa tehtiin myös räppiä, sarjakuvaa ja sanataidetta.
OKM:n rahoittamassa Taidetta sanoin –hankkeessa kuudesluokkalaisille tarjottiin hanketyöntekijänä toimineen sanataidekasvattajan ohjaamia sanataidepajoja. Oppilaille tarjottiin myös kirjailijavierailu, jossa kirjailija käsitteli sanataidepajoissa tuotettuja tekstejä. Hankkeen loppujuhlassa sanataidetuotoksista järjestettiin kirjastotilassa näyttely.
Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö osana Koskin kulttuuripolkua
Koskin kulttuuripolku määrittelee kirjaston tarjonnan perusopetuksen eri luokka-asteille sekä esiopetukseen.
Kirjasto järjesti lapsille, lapsiperheille ja nuorille yhteensä 92 tapahtumaa, joissa tavoitteena oli kirjallisuus ja lukemisen edistäminen. Osallistujia oli reilut 1600. Tiedonhaun ja monipuolisen lukutaidon opetuksia järjestettiin esi- ja perusopetukselle yhteensä 91. Osallistujia opetushetkissä oli lähes 1700 oppilasta.
Eskarit tutustuvat kirjastoon toiminnallisessa kokonaisuudessa. Ekaluokkalaiset oppivat toimimaan kirjastoauto Wallessa. Kakkosluokkalaiset osallistuvat toiminnalliseen kirjastovierailuun. Nelosluokkalaiset saavat opastusta Piki-verkkokirjaston käyttöön. He osallistuvat myös vertaisvinkkaukseen ja yhteiseen keskusteluun lukemisen merkityksestä. Seitsemäsluokkalaiset osallistuivat toiminnalliseen kirjavinkkaukseen. Kahdeksansille luokille tarjottiin tiedonhaunopastusta ja tietokirjavinkkausta.
Kirjailijavierailut kuuluvat myös kouluille tarjottavaan ohjelmaan. Kirjailijavierailujen tavoitteena on innostaa koululaisia lukemisen pariin sekä antaa heille kuva kirjailijan työstä ja oikean kirjailijan tapaamisesta syntyvä elämys.
Kirjasto järjesti vapaaehtoista ohjelmaa niille luokka-asteille, jotka eivät ole mukana kulttuuripolussa. Viidesluokkalaiset saivat osallistua sanataidepajaan ja kuudensille luokille tarjottiin lainattava sanataidekokonaisuus. Lisäksi kirjastosta voi aina tilata haluamaansa muuta opastusta tai kirjavinkkausta. Kirjastovierailuilla korostetaan lasten ja nuorten omaa osallistumista.
Kirjasto tekee tilauksesta kirjapaketteja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeisiin. Paketteja tehtiin yhteensä 150. Jokainen paketti koottiin huolella kirjastoammattilaisen tietotaitoa hyödyntäen.
Kirjaston ja koulun yhteistyötapaamisessa arvioidaan vuosittain järjestettyä toimintaa ja suunnitellaan tulevaa. Palautteen mukaan koulut ovat yhteistyöhön tyytyväisiä. Varhaiskasvatuksessa ja kouluilla on omat nimetyt kirjastoyhteyshenkilönsä.
Kirjasto vastaanotti useita 8. ja 9. luokkalaisia TET-harjoittelijoita tarjoten heille mahdollisuuden tutustua työelämään ja kirjastoammatillisiin tehtäviin. Kesällä kolmelle valkeakoskelaiselle nuorelle tarjottiin kesätyöpaikka kirjastosta.
Aikuisille suunnattu lukutaitotyö
Aikuisille aloitettiin kaksi uutta kirjaston omaa työmuotoa: Kirja elämän peilinä –lukupiiri sekä Kirjoittajatreffit. Naisten Pankin lukupiiri jatkoi kokoontumistaan kerran kuukaudessa.
Kirjailijavieraana kävi Finlandia-palkittu tietokirjailija Antti Järvi. Keväällä kirjaston vieraina esiintyi kaksi tunnettua kaunokirjailijaa, Merja Mäki ja Ann-Christin Antell. Lisäksi Naisten Pankki järjesti kirjastoon kirjailijavieraaksi Anna-Riikka Carlsonin.
Novellikoukku- tilaisuuksissa Valkeakoski-opiston lausuntapiiri Riimi luki käsitöitä tekeville kuulijoille novelleja. Lisäksi keväällä Riimi lausui runoja toiverunoillassa, johon asiakkaat saivat itse toivoa runoja. Syksyllä Riimi piti naisen elämästä kertovan runoesityksen ”Jalkoihin vedän saappaat, elämisen tunnun”, jonka runot olivat pääosin Katri Tapolalta.
Vuoden 2024 aikuisten lukuhaaste ”Maailman ympäri kirjojen siivin” oli käynnissä helmikuun alusta marraskuun loppuun. Tänä aikana aikuistenosastolla oli aiheeseen liittyviä näyttelyitä ja somessa julkaistiin kirjavinkkejä. Perinteinen kirjavinkkaus toteutui syksyllä Kyläpaikassa. Kirjaston työntekijä jalkautuu kutsusta vinkkaamaan kirjoja aikuisille esimerkiksi yhdistyksiin. Kirjaston asiantuntijat tarjoavat pyynnöstä lukuneuvontaa ajanvarauksella.
Valkeakosken ammattiopisto (Vaao) on kirjaston tärkeä yhteistyökumppani. Vaaon tieto- ja viestintätekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijat pitivät jälleen asiakkaille teemallisia esityksiä tietotekniikasta ja antoivat myös henkilökohtaista digineuvontaa asiakkaiden laite- ja ohjelmistopulmissa.
Kirjaston Taidetta sanoin -hankkeeseen osallistui Vaaon tieto- ja kirjastopalvelujen opettajia ja opiskelijoita. Vaaon lähihoitajaopiskelijat pitivät kirjaston järjestämällä Vauvaviikolla nalleneuvolaa, johon pienet asiakkaat saivat tuoda nallensa hoidettavaksi ja tutkittavaksi. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksoilla oli kaksi Vaaon tieto- ja kirjastopalveluiden opiskelijaa. Yksi tutkintokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelija oli kerran viikossa työharjoittelussa. Arffmannilta oli lisäksi yksi opiskelija kieliharjoittelussa.
HAMKin kansainvälisille opiskelijoille esiteltiin lukuvuoden alussa yhteisessä infotilaisuudessa kaupungin ja opiston kanssa kirjaston kokoelmia, tiloja ja palveluja. HAMKin kansainväliset opiskelijat järjestivät kirjaston tiloissa EcoKoski -tapahtuman.
Kirjasto kerää koko ajan palautetta toiminnastaan sekä paperi- että e-lomakkeilla. Asiakaspalvelutilanteissa annettu suullinen palaute ja kehitysehdotukset kirjataan ylös. Palautteet käydään läpi henkilöstökokouksissa. Hankintaehdotuksia voi esittää e-lomakkeella. Kirjaston tiloissa on esillä QR-koodi, jonka skannaamalla pääsee jatkuvasti auki olevaan asiakaskyselyyn ”Kuinka onnistuimme tänään?”
Vuonna 2024 järjestettiin useita teemallisia kyselyitä, kuten kysely ikäihmisille, kirjallisuus- ja lukutottumuskysely seiskoille kirjavinkkausten tueksi sekä nuorille suunnattu kysely toiveista pelitilan uudistamiseksi.
Saatuja asiakaspalautteita:
- Kokoontuvat piirit ovat myös hyvää sosiaalista kanssakäymistä ja tärkeitä, varsinkin yksin asuville!
- Kaikenlainen nettihuijaaminen yleistyy ja kehittyy jatkuvasti. Miten selvitä tällaisessa ympäristössä?
- Hyvä kirjasto! Kivat työntekijät ja neuvovat aina! Käyn kirjastossa usein kouluaikana, kun kirjasto on lähellä.
Kirjastossa oli vuoden 2024 päättyessä vakinaisia vakansseja 16, joista 2 oli palveluvastaavaa, 4 informaatikkoa, 7 kirjastovirkailijaa, kirjastonhoitaja, palvelusihteeri ja kirjastotoimenjohtaja. Yksi virkailijan vakansseista oli täyttämätön ja se lakkautetaan. Lisäksi kirjastossa työskenteli vuoden aikana henkilöitä eri hankkeissa erillisrahoituksella.
Kirjaston palkkaama vakituinen henkilökunta vuoden lopussa
- Uusitalo Laila, kirjastotoimenjohtaja
- Edgren Minna, palveluvastaava (lukemisen palvelut ja kouluyhteistyö)
- Ranta Riikka, palveluvastaava (aineisto ja asiakaskokemus)
- Grönholm Marju, informaatikko (hakeutuvat palvelut)
- Hellsten Kirsi, kirjastovirkailija
- Hosio Heidi, kirjastonhoitaja (elämykset)
- Kaarijärvi Katja, kirjastovirkailija
- Laitinen Sari, kirjastovirkailija
- Lehtiniemi Iina, informaatikko (digipalvelut)
- Leppäkoski Kati, informaatikko
- Nerama Hanna, kirjastoautonkuljettaja-virkailija
- Saharinen Riikka, palvelusihteeri
- Salo Marianne, kirjastovirkailija
- Virkki Tuija, kirjastovirkailija
- Väänänen-Järvinen Maria, informaatikko (elämykset).
Tampereen alueellisen kehittämiskirjaston tehtävänä on alueen kirjastojen henkilöstön osaamisen tukeminen koulutuksin. Myös muiden ake-alueiden koulutuksiin voi toisinaan osallistua. Aluehallintovirasto järjestää alan koulutuksia hallinnollisesta ja lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Laaja tehtäväkenttä edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
Täydennyskoulutuspäiviä henkilötyövuotta kohti oli 6,7 päivää. Koulutukset olivat suurelta osin etäkoulutuksia ja yksittäisten koulutusten kesto on etäkoulutusten myötä lyhentynyt. Kirjasto oli mukana Valkeakosken Erasmus+ -hankkeessa, jonka rahoittamana kaksi kirjaston henkilöstön jäsentä osallistui viikon monikulttuurisuus- ja erityisryhmätyöskentelyn kurssille Prahassa ja kaksi kielikurssille Dublinissa. Kaksi tanskalaista kirjastoalan ammattilaista vieraili Erasmus-job shadowing -jaksolla Valkeakoskella. Kirjastotoimenjohtaja osallistui avi-rahoitteiselle tutustumiskäynnille Göteborgin seudun kirjastoihin.